Etsimme aamulla kaupungista aamupalaa ja löydämme bakeryn, josta saa mahtavan makuisia Rollseja. Eli vähän kuin sämpylöitä ja täytevaihtoehtoja on useita, esimerkiksi kinkkua ja broileria. Ostamme samalla vähän evästä tämän päivän Stewart Island-retkellemme. Muutama makea pulla ja suolaista salamipatonkia.
Ajamme etelään kohti Bluffia. Matkaa on noin 30 km ja aikaa kuluu 25 minuuttia. Olemme aikaisin terminaalissa, ilmoittaudumme voucherilla ja jäämme odottelemaan lauttaa. Pikkuhiljaa muitakin turisteja valuu terminaaliin.
Kiipeämme pieneen katamaraaniin. Matka kestää noin tunnin kunnes saavumme perille Halfmoon Bayhin. Päivässä molempiin suuntiin kulkee 3 lauttaa. Kuulemme lautassa, kuinka eräs nuori pariskunta on lähdössä kymmenen päivän vaellukselle Stewart Islandille. On kuulemma testi poikaystävälle. Muitakin rinkan kanssa kulkevia on kyydissä.
Pikkuisen tihuttelee vettä välillä, mutta etukäteen olimme suunnitelleet vuokraavamme polkupyörät, joten menemme heti lauttasataman Oban Centeriin. Saamme pyörät ja kypärät 56 dollarilla muistaakseni kuudeksi tunniksi. Visitor Centerissä on tietoa lyhyistä kävelyretkistä.
Lähdemme ensiksi kohti majakkaa eli Ackers Pointia lauttarannasta vasemmalle päin. Nousemme ylemmäs ja täältä on hienot näöalat. Jätämme pyörät ja kävelemme pitkän matkaa ylös ja alas metsäpolkua hikisinä ja pääsemme lopulta varmaan puolen tunnin kävelyn jälkeen tasanteelle, jossa on puskia edessä, joten mitään näköalaa ei ole, eikä siis valokuviakaan, ja majakkakin on onneton moderni pieni valkoinen hökötys aurinkopaneeleineen. Todellakin pettymys taivaltaa näin pitkä matka. Kurkkaamme takastulomatkalla Lewis Ackerin Stone Housea, saaren vanhinta taloa.
Ajamme takaisin lauttarantaan ja lähdemme ajamaan toiseen suuntaan. Pääsemme hyvin mäkiseen ja metsäiseen ympäristöön, mäkeä ylös ja alas perä perään ja lopulta pysähdymme hikisinä penkille syömään eväitä. Autoja huristelee vähän väliä ohi; täällä ei taida kukaan kävellä mäkisen maaston takia. Pitkälle emme päässeet, kun käännymme takaisin ja palautamme polkupyörät.
Tutkimme hetken rannalla olevaa visitor centeriä ja kahvilaa ja päätämme mennä terminaaliin kysymään, olisiko mahdollista lähteä edellisellä lautalla takaisin, kuin mitä voucheriin on merkitty. Stewart Island ei varmaankaan vaan näyttänyt meille parhaita puoliaan. Ei nähty pingviinejä eikä Stewart Island brown kiwiä. Tämä kiivi on ainut, joka voi näyttäytyä myös päivisin. Niitä asustaa saarella noin 20 000.
Maorien tarujen mukaan Stewart Island eli Rakiura on ankkuri, kun eteläsaari on kanootti ja pohjoissaari on kala.
Paluumatka lautalla on pomppuista ja muutama matkustaja näyttää huonovointiselta. Kun pääsemme takaisin autolle, emme meinaa päästä pois maksulliselta parkkialueelta. Parkkimaksulaite on ilmeisesti sen verran hidas lähettämään maksutietoa puomille, että me ja muutama muu autoilija joudumme peruuttelemaan puomilta pois ahtaalla parkkipaikalla, kun se ei aukeakaan. Toisella yrittämällä hetken päästä pääsemme ulos.
Ajelemme takaisin hotellille ja kohta lähdemme kiertämään kaupunkia ja päädymme syömään Louis Café & Tapas Bar-nimiseen ravintolaan. Ei siellä Tapas-ruokaa saanut, mutta hyvää kalaa ja lammasta kuitenkin.
Ajokilometrit: 1415-1469km = 54km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti