On uudenvuoden aatto. Aamupalan syömme cafe&bakeryssä, jossa on tarjolla paljon erilaisia lämpimiä piiraita. Otamme herkullisen ja palkitun mince&cheese-piirakan, eli jauhelihaa ja juustoa.
Edessämme on Wai-O-Tapu Therman Wonderland- puisto, joka sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Rotoruan eteläpuolella. Olemme heti 8.30 parkkipaikalla kun puisto aukeaa. Jo parkkipaikalla haistamme lievän rikinkatkun. Maksamme pääsymaksun ja kierrämme puiston läpi. Rikinkatku on täällä todella voimakasta ja välillä on pidätettävä hengitystä. Näemme höyryäviä aukkoja kalliossa, pulputtavia mutalammikoita, kuumia lähteitä, mielenkiintoisen värisiä vesialtaita. Ehdimme juuri (vähän kiirehtien) kiertää alueen kokonaan läpi ennen seuraavaa tapahtumaa.
Nimittäin samalla pääsymaksulla saa lipun mennä katsomaan Lady Knoz Geyseriä; kuumasta maanalaisesta lähteestä tietyn väliajoin paineella purkautuvaa höyryä. Joudumme ajamaan muiden turistien joukossa toiselle parkkialueelle, josta kävelemme lyhyen matkan katsomoon odottamaan purkautumista.
Seuraavaksi tapahtuukin röyhkeyden huippu. Olemme lukeneet etukäteen, että Lady Knox purkautuu joka aamu 10.15. Kun kello on jo reilusti sen yli ja ihmisiä vielä pakkautuu istumaan, setä ilmestyy "lavalle" geyserin viereen ja alkaa kertoa kaikenlaista, mm. että parkkipaikalla olleen ruuhkan takia Lady Knox on tänään vähän myöhässä aikataulustaan. Ja sitten hän heittää aukkoon saippuanpalan, jonka jälkeen purkautuminen alkaa.
Saippuan heittämisen jälkeen Lady suihkuaa yli tunnin verran noin 15-20 metrin korkeuteen. Viileitä pisaroita lentää tuulen mukana katsomoon asti. Tötterön muotoinen suuaukko on ihmisen muovaava, jotta suihku olisi korkeampi. Katsomo rupeaa pian purkautumaan takaisin autoihinsa. Meidän mielestä tämä oli pettymys tuon saippuan takia. Miksi tästä saippuan heittämisestä ei voida sitten mainita etukäteen, vaan ilmoitetaan vain tarkka kellonaika.
Myöhemmin luen, että Lady Knox suihkuaa oikeasti noin parin päivän välein, mutta turisteja varten käytetään saippuaa. Lady Knox Geyserin löysivät alunperin vangit 1900-luvun alussa, jotka olivat alueella pesemässä pyykkiä ja kun saippuaa joutua aukkoon, purkautuminen alkoi ja vaatteet lensivät pitkin poikin.
Pysähdymme vielä Mud Pools-nimisessä paikassa, jossa isossa kallioaltaassa pulputtaa mutainen vesi parinkymmenen sentin korkeita patsaita. Hauskan näköistä.
Lähellä on myös Crater Lakes Lookout-niminen kävelyreitti Rainbow Mountain-vuoren lähelle. Noin 15 minuuttia kävelyä polkua pitkin ja edessä on näköalatasanne. Vielä pidemmälle vasemmalle ja näkyy kaunis sininen lammikko ja värikästä vuorenrinnettä; punaiseen ja keltaiseen vivahtavaa. Täällä on rauhallista. Täältä lähtee pidempi 1,5 tunnin kävelyreitti rinteelle, jonne pitäisi päästä myös autolla toista reittiä; yritämme sitä etsiä mutta emme löydä.
Seuraava paikka on Te Puia, New Zealand Māori Arts & Crafts Institute. Mitään pääsymaksua ei kerätä, mutta jos haluaa nähdä tanssiesityksiä tai osallistua opastetulle kierrokselle, niin pitää ostaa lippu. Kierrämme puiston läpi ja näemme Pohutu Geyserin, joka sopivasti suihkuttaa tähän aikaan ja ihan aidosti ilman saippuaa. Geyser suihkuttaa noin 20 kertaa päivässä jopa 30 metrin korkeuteen. Ilmassa on taas mieto rikinkatku. Puisto on sen verran iso ja alkaa olla nälkä ja väsymys, niin kaikkea emme kierrä katsomassa. Täällä on myös kiwi-talo joka jää nyt näkemättä.
Carving Schoolissa saamme seurata kuinka Maori-puusepät veistävät hienoja patsaita ja Weaving Schoolissa naiset neulovat kaislahameita perinteiseen tapaan. Näemme myös Maorien seuratalon "Te Pa" sekä kauniin kanootin. Kaupan läpi on mentävä ulos ja jatkamme matkaa kaupunkiin lämpimässä kesäsäässä.
Rotoruassa kierrämme keskustaa, syömme pitsa hutissa ja käymme Kuirau Parkissa, joka on taas pieni geothermaalinen puisto.
Illemmalla käymme pulikoimassa Polynesian Spa:ssa. Valitsemme allasalueen nimeltä Spa Delux, koska sitä puolta täti tiskin takana suosittelee ensikertalaisille. Allasosasto sijaitsee ulkona ja siellä on 4 erilämpöistä kivistä allasta, joissa veden lämpötilat ovat 36, 38, 40 ja 42 astetta. Vesi on sameaa ja roskaista ja haisee pahalta, jotenkin mutaiselta ja rikinkatkuiselta; varmasti siis terveellistä, kuten väitetään.
Altaita reunustavat kivet, joihin voi mukavasti nojailla tai niiden päällä istuskella. Tänään uudenvuodenaattona täällä ei ole paljoa väkeä mulimassa. On tärkeätä juoda paljon kun vesi on niin kuumaa ja siksi allas-alueella on pari juomapistettä. Pidämme eniten 36-asteisesta altaasta, muissa on liian kuumaa. Viivymme reilun tunnin, jonka jälkeen rentoutuminen saa riittää ja lähdemme ulos jo hämärtyvään iltaan. Span lounge-osasto on jo mennyt kiinni; sieltä saisi ostaa virkistäviä smootheja ja mehuja.
Puolenyön aikaan liitymme paikallisten iloiseen joukkoon Rotorua-järven rannalle seuraamaan ilotulitusta. Väkeä on paljon, mutta kenelläkään ei ole täällä omia raketteja, on ilmeisesti kiellettyä. Ilma tuntuu kylmältä, mutta silti monet nuoret ovat todella vähissä vaatteissa liikkeellä. Lähellä pauhaa ulkoilmakonsertti ja pieni tivoli sijaitsee nurmikolla.
Lähtölaskenta alkaa 10 sekuntia ennen puolenyön ja sitten paukkuvat mahtavat värikkäät raketit noin viiden minuutin ajan. Porukka alkaa suunnata pois rannalta ja mekin suuntaamme hotelliin nukkumaan. "Terveisiä tulevaisuudesta", kirjoitamme tekstiviestit kotiväelle Suomeen, jossa ollaan vielä iltapäivän puolella odottamassa iltaa.
Ajokilometrit: 627-735km = 107km Ajoaika: 8.00-14.00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti